Mikä sivulle nimeksi?
Uusia nettisivuja perustettaessa osoitteen valinta tapahtuu kuin oman lapsen nimen valitseminen konsanaan. Ja siihen kannattaa suhtautua samalla huolellisuudella kuin JaNinaElMerin nimen valintaan.
Yritysten kohdalla tilanne on yleensä huomattavasti helpompaa kuin yhdistysten nettisivuosoitetta mietittäessä.
Yritysten nimet ovat usein lyhyitä (YRITYS) tai vaikka yrityksen nimessä olisikin vaikkapa jokin maantieteellinen viittaus (POHJOS-KALOTTIALUEEN YRITYS), siitä saa silti helposti lyhyen ja napakan osoitteen (yritysx.fi tai pokayritysx.fi).
Yhdistysten nimissä on hyvin usein nimenomaan maantieteellinen etuliite sekä selittävä jälkiosa (ETELÄ-ALA-VUMPULAN KEHRÄYSSUUNNITTELUKERHO).
Sivun osoitteena pitkä sanahirviö ei taida hyödyttää ketään, ennemminkin se toiminee karkotteena, jos pitää alkaa kirjoittaa sanahirviötä osoitekenttään (www.etelaalavumpulankehr..).. krooh.. tuloksena on lähinnä väsähtäminen ja ärsyyntyminen.
Kannattaa muistaa, että osoitteen ei ole pakko olla sama kuin sivulla käytetty nimi. Lyhenne osoitteena on huomattavasti käyttäjäystävällisempi kuin pitkä nimi kokonaisuudessaan, vaikka kuinka olisi sitä mieltä, että nimen tulee kertoa oleellinen sivun omistajasta.
Voi myös törmätä siihen todellisuuteen, että oma haluttu osoite ei olekaan vapaana. Sivustoja ja osoitteita kun on jo nykyisin n +1, joten hyvin monet eri nimiversiot on jo varattu. Silloin pitää miettiä, miten osoitteen lyhentää tai pidentää, jotta vapaa osoiteversio löytyisi käytettäväksi.
Suomessa toimivien yhdistysten ja yritysten tapana yleensä on hankkia .fi –päätteinen osoite. fi –päätteen lisäksi kannattaa harkita esim. .net, .org, .info tai .com –päätteiden hankkimista (riippuen onko kyseessä yritys tai yhdistys). Tällä saa turvattua osoitteen eri päätemuotojen omistuksen itselleen eikä kukaan pysty luomaan hämäämis- tai kilpailumielessä esim. pilasivustoa samankaltaisen osoitteen alle.
.fi –päätteisiä osoitteita voi etsiä Viestintäviraston sivuilla ja muista päätteitä voi etsiä eri webhotellien sivuilla.
Lisäksi voi miettiä useamman osoitteen hankkimista; esim. etelavumpulankerho.fi sekä evuko.fi. Tällöin ohjaus eri osoitteista tehdään yhteen ”pääosoitteeseen”. Esim. Viestintävirastolla on osoitteena viestintavirasto.fi osoitteen lisäksi käytössä myös ficora.fi, joka ohjautuu Viestintäviraston suomenkieliselle etusivulle.
Aiemmin ääkköselliset osoitteet eivät olleet mahdollisia, mutta nykyisin sivuosoitteeksi voisi halutessaan ottaa vaikkapa ylämökinnäkkijyrkätörmyt.fi.
.FI –pääte kuitenkin maksaa. Osoitteen voi hankkia itse suoraan Viestintäviraston kautta (12 euroa/v) tai osana nettisivun webhotellipakettia (hinnat vaihtelevat). Maksu on siis vuosittainen, joskin osoitteen voi maksaa viideksikin vuodeksi kerrallaan.
.net, .org, .com ym. päätteet ovat ilmaisia, eikä niitä haeta Viestintäviraston kautta. Yleensä ne on loogista hankkia samasta webhotellista, jossa sivusto sijaitsee.
Osoitteet eivät myöskään ole ikuisesti voimassa, vaan ne saa varattua itselleen yleensä 1-5 vuodeksi. Kannattaa reagoida viesteihin, joita oma webhotelli tai Viestintävirasto lähettää osoitteen vanhentuessa: jos vuosimaksua ei maksa, osoite vapautuu tietyn ajan jälkeen kenen tahansa otettavaksi.
Nettisivun osoitetta valittaessa kannattaa ehkä ennemmin tehdä järkevä valinta kuin itseään miellyttävä; muita vartenhan osoite ja sivusto ovat muutenkin olemassa.
No Comments