Sanamaakari | Mistä ei voi puhua
Tarvitsetko uudet nettisivut tai haluatko päivittää olemassaolevat sivusi? Sanamaakari auttaa nopeasti ja edullisesti.
nettisivut, nettisivujen suunnittelu, websivut, webbisivut, uudet kotisivut, uudet nettisivut, kotisivut, sivut pienyrittäjälle, kotisivujen suunnittelu
855
post-template-default,single,single-post,postid-855,single-format-standard,cookies-not-set,ajax_fade,page_not_loaded,,select-child-theme-ver-1.0,select-theme-ver-3.2,vertical_menu_enabled, vertical_menu_transparency vertical_menu_transparency_on,wpb-js-composer js-comp-ver-4.9.2,vc_responsive

Mistä ei voi puhua

mistä ei voi puhua siitä on vaiettava

Mistä ei voi puhua

siitä on vaiettava, sanotaan.

Niin kai sitten.

Eli on asioita, jotka kaikki tietävät (tai luulevat tietävänsä), mutta niitä ei parane sanoa ääneen.

Tämä ajatus tuli mieleen tuoreesta keskustelusta liittyen nimenomaan (yritys)blogien kirjoittamiseen.

Kauppalehden artikkelissa käsitellään yritysblogien hampaattomuutta ja tylsyyttä (mutkat suoraksi vetävä tulkinta meikäläisen).

”Yritysten blogeista puuttuu arki, tunne ja henkilökohtaisuus. Ne ovat täynnä samanlaista hajutonta ja särmätöntä soopaa kuin useimmat asiakaslehdet. Kaikesta näkee, että asiantuntija kirjoittaa käskystä tai hakukonetta varten – ei siis siksi, että hän pakahtuisi sanomisen halusta.” Jari Parantainen

Tottahan tuo on. Moni yritysblogi on ensinnäkin aika identtinen monen saman alan blogin kanssa (kuinka monta kertaa voi sanoa eri tavoin tai innostavasti, jotain uutta asiaan tuoden ”Näin hyödynnät WordPressiä parhaiten oman yrityksen sivun osalta”?).

Joskus vastaavasti yritysblogit ovat ehkä kadottaneet ajatuksen siitä, kenelle blogitekstit on suunnattu.

Jos oma kohderyhmä on esim. tietotekniikan ammattilaiset/yritykset, mielenkiintoinen blogikirjoitus voi hyvinkin keskittyä pohtimaan iOS-käyttöjärjestelmää, termejä CMS, XTML, Ruby on Rails tai responsiivisuutta.

[su_pullquote align=”right”]”Kirjoittamiseen ei helposti löydy innostusta, jos yrityksen viestintäporukka on päättänyt bloggaamisesta ja jakanut kirjoitusvuorot. Kirjoittaja tekee leipätyötänsä ja herää vähän ennen deadlinea, että mitähän kirjoittaisi.” Katleena Kortesuo[/su_pullquote]
Mutta jos kohderyhmä on Maija tai Matti Meikäläinen, em. termit taitavat lasittaa Maijan tai Matin katseen ennen kuin ehdit sanoa ”kotisivut edullisesti”.

Kun Maija ja Matti eivät välttämättä tiedä, halua tietää tai ymmärrä mitään muuta kuin sen, että heillä on tarve, vaikkapa kotisivut, ja he haluavat sellaiset hankkia. Jos Maija tai Matti vielä sen verran perehtyy asiaan, että lukaisevat yrityksen blogia, heidän päätöksentekoaan helpottanee ehkä se, että he kokevat lukemansa mielenkiintoiseksi, ymmärrettäväksi tai informatiiviseksi.

Kauppalehden artikkeli kuitenkin siis käsitteli nimenomaan sitä, miten yritysblogeissa tulisi olla särmää.

Ja se onkin sitten vähän kinkkisempi juttu, ainakin pienille yrityksille/yrittäjille.
Isohan voinee sanoa melkein mitä vain ja mistä vain, siksi että on isoin ja kaunein.

Mutta voiko pieni olla kriittinen tai särmikäs?

Entäs jos liika särmikkyys karkottaa Maijan tai Matin? Hups, siinä meni potentiaalinen asiakas, kun kirjoitin vetävän postauksen huonosta asiakaspalvelusta.

mistä ei voi puhua siitä on vaiettavaTietenkään ei saa mollata ketään, ei haukkua, eikä kirjoittaa asiattomasti. Mutta voiko kirjoittaa vaikkapa hankalasta asiakkaasta, huonosta kokemuksesta potentiaalisen asiakkaan kanssa tai ikävästä puhelinkeskustelusta laskuun liittyen?

Vaikka jättäisi kaikki identifioivat asiat pois, onko se siltikin liian riskialtista alkaa arvostella mahdollisia (tai jo olemassa olevia) asiakkaita? Pitääkö (pien)yrittäjän olla kiitollinen kaikista asiakkaista ja pitää suu tiukasti supussa huonoistakin kokemuksista?

Menetänkö potentiaalisen asiakkaan, jos kerron tapauksesta, jossa koko prosessi meni kaikkea muuta niin kuin Strömsössä?

Olen saanut tarjouspyynnön, jossa pyydetään tarjousta kotisivujen tekemisestä. Tarjouspyynnön infokentässä kerrotaan henkilön itsensä olevan datanomi ja luetellaan ohjelmat, joita hän osaa käyttää (niitä on useita).

Laitan ystävällisen vastauksen, jossa pyydän hiukan täsmennystä tarpeisiin sivuston osalta.

Saan sähköpostia, jossa on otsikkona: ”Olen näköjään pyytänyt teiltä jotain palvelua”.

Ja itse viesti:
Kysymys 1) Onko tämä ”teekareiden pila” ?
Kysymys 2) Ettekö osaa suomen kieltä ?
Kysymys 3) Kuinka monen maan kieli teillä on hallinnassanne ?
VASTAUKSENI: Minä ole käynyt vain keskikoulun. Tämä koulutus vastaasuunnilleen nykyisen yläasteen koulutusta. Kutenkin osaan tietenkinSuomea, sekä ”Stadin sangia”. Kuten ”sgägä smömö”. ”Kiffa Kitsi”, ”Snadikundi ! yms… Ruotsia, sekä ruotsinkielen Sipoon murretta. Esikerkisi.Hokko äre? Slikan teran vegabisi. Hutoko ? Osv.Osaan tietenkin myös Norjaa, Taskaa; sekä myöskin Espanjaa.

Vastaan jotain edelleen asiallista ja saan lopuksi sähköpostin, jossa kerrotaan, että datanomina hän itse osaa tehdä sivut.

Mutta tarina ei päättynyt siihen. Saan seuraavana päivänä sähköpostin, jossa henkilö ei selvästikään muista meidän käsitelleen asiaa jo aiemmin:

”Meidän omassa melkoisen suuressa suvussa on useita ”tietokonetietäjiä”. Etsimme nimenomaan, joko ilmaista, tai kohtuuhintaista toimittajaa jo aloittamilleni kotisivuilleni. Koska ette antaneet edes hintahaarukkaa, jolla ehdottamanne ”osaaja” tekisi sivupohjanne, en tule missään tapauksessa suostumaan tarjouksiinne.

Sivuhuomautuksena kerrottakoon, että en koskaan päässyt hintatietoihin asti.

Onko tällaisen asiakaskokemuksen ruotiminen asiallista yritysblogissa?
Voinko sanoa, että kyseessä oli joko ääliö tai dementoitunut henkilö, jolla näytti olevan oikeus vaatia ilmaista palvelua? Kummassakin tapauksessa kyseessä oli ajan hukkaaja, kalastelija ja asiaton vaatija.

Ilmaista lounasta ei todellakaan ole, eikä pidä olla, mutta voinko sanoa yritysblogissani ääneen, että onpa näitä ilmaisia lounaita kalastelevia ääliöitä näköjään olemassa?

Vai pitääkö minun pitää mölyt mahassa, jotta tulevat mahdolliset asiakkaat eivät pidä minua tylynä, ilkeänä, vaativana tai asiattomana?

No Comments

Post a Comment