Makuasioista kiistely

Makuasioista kiistely

Klassinen sanonta ”makuasioista ei voi kiistellä” on väärin, sillä nimenomaan makuasioista ei voi kuin kiistellä. Sanonnan ydinhän on, että jos minä olen mieltä A ja sinä olet mieltä B, se on sitten siinä, eikä siitä sen enempää.

Mutta siitä A/B-ongelmastahan ne hedelmällisimmät kiistat syntyykin!

Miksi olet valinnut B:n jos mielestäni A on ainoa oikea vaihtoehto? Miten niin B on huonompi kuin A (tietenkin siksi, että itse valitsen A:n)? Miten ihmeessä voit päätyä vaihtoehtoon B, joka ei mitenkään ole järkevä/looginen/hyvä/kaunis/toimiva?
Makuasisoista kiistely on ehdottomasti kannatettavaa!

Aloin pohtia tätä makuasiaa kun törmään tai oikeastaan hakeudun lukemaan erilaisia nettisivukeskusteluja. Sattuneesta syystä tietenkin kiinnostaa nämä asiat.

Yksi, ehkä jo käyty (?) tai voitettu/hävitty keskustelu näytetään käytävän erilaisten ilmaisten nettisivujen julkaisujärjestelmien kesken.

Eli WordPress vai Joomla?

Mitättömän pienen empiirisen tutkimukseni pohjalta ainakin tällä hetkellä WordPress jyrää Joomlan 6-0.

Miksikö? Ehkä siksi, että moni taho haaveilee tai suunnittelee sisällyttävänsä blogin nettisivuihinsa ja siinä kokonaisuudessa kieltämättä WordPress on vahvempi. Onhan se nimenomaan alun perin blogialustaksi suunniteltu. Ja onhan WordPressin päivittäminen maallikolle helpompaa, vaikka ei Joomlakaan mahdoton ole, varsinkin jos siihen saa ohjeet.

Mutta jos sivustolla ei ole tarkoitus pitää blogia, Joomla pysyy mielestäni mukana kilpailussa.

Molemmat järjestelmät toimivat siinä mielessä loppujen lopuksi samalla tavalla, että niissä on olemassa peruspohja, johon voi sitten lisätä maksullisia tai ilmaisia sovelluksia. Se, miten työlästä on löytää hyvät ja toimivat (ja turvalliset!) sovellukset onkin sitten ihan oma ongelmansa ja eri keskustelun aihe…

Toinen vielä vellova mielipidemittely liittyy nettisivujen ulkoasuun, tai siis siihen, ovatko sivut rakennettu ”skrollautuviksi” vai onko menu, jossa alasivuja ja ehkä useampi sarake käytössä.

Skrollautuvalla tarkoitetaan siis sitä, että (yleensä etu)sivulla on paljon tavaraa, tai siis se oleellinen, joka löytyy siis kun menee vierityspalkilla alaspäin.

Yksinkertaistettu esimerkki skrollautuvasta sivusta

Kun käy kurkkimassa kotimaisten kilpailijoiden tekemiä (uusia) töitä, melkein poikkeuksetta kaikki ovat ”skrollautuvia” sivuja.
Toisaalta kun käy katsomassa ulkomaisten kollegoiden tekemiä sivustoja, sieltä löytyy molempia versioita.

Esimerkki (etu)sivusta, jossa sarakkeita

Tämä lienee sitten ehkä se makuero?
Tai onko tämä sitten sitä, että Suomessa ollaan trendin harjalla ja nyt kaikkien sivustojen tulisi olla skrollautuvia?

Nämähän olisivat asioita, josta voisi vaikka kiistellä!

Itse näkisin, että sivuston tulisi aina viime kädessä palvella parhaiten asiakasta, loppukäyttäjää, oli se sitten yksittäinen kansalainen, yritys, yhdistys tai jotain siltä väliltä.

Eli valitaan se vaihtoehto, mikä on helppokäyttöinen ja informatiivinen omalle kohderyhmälle. Unohtamatta tietenkään sitä, mitä valittu vaihtoehto itsestä/omasta tahosta viestii.

Ja tässä päästään sitten niihin makuasioihin: jonkun mielestä skrollautuva sivusto on moderni ja viestii, että ollaan ajan hermolla ja se myös näkyy sivuston kautta.

Jonkun mielestä vastaavasti halutaan palvella asiakasta siten, että sivulla on vierekkäin asiat (sarakkeittain) esillä, eikä tietoa tarvitse hakea vyöryttämällä sivua pitkästi alaspäin.

Kun omaa sivustoa miettii, pitää sitten vain päättää mennä oman maun mukaan – se voi olla A tai se voi olla B.