Kieli kuntoon | Sanamaakari
Tarvitsetko uudet nettisivut tai haluatko päivittää olemassaolevat sivusi? Sanamaakari auttaa nopeasti ja edullisesti.
nettisivut, nettisivujen suunnittelu, websivut, webbisivut, uudet kotisivut, uudet nettisivut, kotisivut, sivut pienyrittäjälle, kotisivujen suunnittelu
848
post-template-default,single,single-post,postid-848,single-format-standard,ajax_fade,page_not_loaded,,select-child-theme-ver-1.0,select-theme-ver-3.2,vertical_menu_enabled, vertical_menu_transparency vertical_menu_transparency_on

Kieli kuntoon

Kieli kuntoon

Kuinka tärkeää on, että nettisivujen kieli on virheetöntä? Ja kenen vastuulla on, että sivujen kieliasu on sujuvaa suomea/englantia/ruotsia/hottentottia?

Jokaisen, joka hankkii uudet kotisivut tai blogin, tai uudistaa omia sivujaan, kannattaa miettiä miten varmistetaan sivujen kielen oikeellisuus.

Kielioppivirheet tai ”laiska” kielenkäyttö aiheuttaa yllättävän kovia reaktioita lukijoissa. Olen nähnyt eri palstoilla useampia kommentteja, joissa kiitetään kirjoittajaa tärkeän/hyvä/upean/välttämättömän asian esille nostosta, mutta ”olipa surkeesti kirjoitettu, täynnä kielioppivirheitä”.

Tekstin laatu siis vaikuttaa lukijan kokemukseen yllättävän vahvasti.

Jos nettisivu on oman palvelun tai oman yrityksen/yhdistyksen toimintaa mainostava ja siitä kertova, kieliasu kertoo jotain myös yrityksestä/yhdistyksestä. Halusi tai ei. Tarkoitti sitä tai ei.

kielioppiKoska tässä tapauksessa tulkinta on lukijan silmissä, ja usein itseä ärsyttävät tekstit (”Me ollaan hyvä yritys ja meillä alkaa kaikki tekemään asiaasi tosi hyvällä”) aiheuttavat vastareaktion: jos ei osata edes kirjoittaa, miten osataan asia X ja Y?

Onko tämä sitten reilua, jos kyseessä on vaikkapa putkialan yritys eikä mikään kielitoimisto? Tai hevosyhdistys? Mitä väliä sillä on, että henkilö tai taho, joka ei työkseen käsittele tai tuota tekstejä, ei myöskään ole saanut nettisivuilleen selkeää ja kieliopillisesti oikeaa lopputulosta?

Eihän se putkimies ablatiivilla jäätynyttä putkea sulata! Tai hevosyhdistys keskittynee enemmän ehkä käytännön aktiviteetteihin hevosten kanssa yhdyssanojen tarkistamisen sijaan.

Valitettavasti taitaa silti yhä päteä se vanha käsite, että tärkeää ei ole se, miten asiat ovat, vaan miltä ne näyttävät. Siisti kieliasu kertoo, että henkilö osaa asiansa, on ammattilainen, tietää mistä puhuu ja on siis uskottava. Hänen kanssaan halutaan siis olla tekemisissä tai häneen luotetaan palveluntuottajana.

Hyvä kieli on siis tärkeää sivulla kuin sivulla, mutta oleellisinta on kiinnittää siihen huomiota blogeissa. Siis sellaisissa, joissa pääosassa on teksti eikä kuvat. Lukija kun olettaa saavansa miellyttävän kokemuksen, jossa tekstissä on sekä pää että häntä ja lukija ymmärtää helposti sen, mitä kirjoittaja haluaa sanoa.

[su_quote cite=”Taneli Pasanen” url=”Jos blogikirjoituksessa on kielioppivirheitä, tekevät ne kirjoituksesta huonon. Ymmärrän hyvin kieliopin merkitystä, mutta onko asia tosiaan niin, että yksikin kielioppivirhe tekisi hyvästä kirjoituksesta huonon? https://tanelipasanen.wordpress.com/2015/01/28/saako-bloggaaja-tehda-kielioppivirheita/”]Ymmärrän hyvin kieliopin merkitystä, mutta onko asia tosiaan niin, että yksikin kielioppivirhe tekisi hyvästä kirjoituksesta huonon? Itseänikin häiritsee toki se, jos teksti on täynnä virheitä, mutta voin katsoa asiaa läpi sormien. Varsinkin yhdyssanoissa tehdyt virheet pomppaavat vahvasti esille. Arvostelen tekstit kuitenkin kokonaisuuden perusteella, en pilkkuvirheiden takia. [/su_quote]

Niin, ja kuka sitten on vastuussa oikeakielisyydestä?
Sivun omistaja tietenkin.

Mutta asian voi toki ulkoistaa. Jos kyseessä on uudet kotisivut tai sivujen uudistaminen, voi jo tarjouskyselyvaiheessa täsmentää, että toiveena on sivulle tulevien tekstien kieliopillisen oikeellisuuden tarkistaminen. Sivujen tekstisisältöhän tulee 99,3% aina asiakkaalta itseltään, mutta sivujen tekijä voi olla apuna kieliasioissakin jos niin sovitaan. Tai siis ei varmaankaan kaikki sivujen tekijät pysty, jos osaaminen on vahvasti enemmän graafisen tai teknisen suunnittelun osaamisen puolella. Mutta ainahan asiaa kannattaa tiedustella tai sitten selvittää, miten asian voisi muuten hoitaa.

Jatkuvasti uutta tekstiä sisältävien sivujen kohdalla ulkoistaminen onkin ehkä vähän kinkkisempi juttu. Kuka jaksaa, haluaa ja viitsii tarkastuttaa blogikirjoituksensa kieliopin jos tekstiä tuottaa useampana päivänä viikossa? Ja maksaahan sekin jotain, ellei saa kiristettyä sukulaista tai kaveria tekemään kielenhuoltoa ilmaiseksi.

Silloin ainoaksi vinkiksi jää joko olla välittämättä krijotusvriheistä tai opetella adessiivin käyttö uudelleen.

No Comments

Post a Comment